Keittiön puuhella

Kassalassa on meneillään kunnon sisäremontti. Sen takaa ikkunan poisto lastenhuoneesta, keittiöstä ja eteisestä. Tällä hetkellä häärin keittiössä. Kaikki vanhat työtasot sekä puuhella ovat tuhannen tuusana, koska ne eivät enää sovikaan uuteen ajatukseeni. Melkolailla vuosi sitten ne tein, ja nyt sitten hajotin. Toivottavasti tämä trendi ei jatku.

Kuvat unohtuvat jatkuvasti. Mutta tässä nyt esimakua mitä on tulossa, tämä on niin vaiheessa. Mutta ehkä tästä saa hieman kuvaa millainen keittiöstä on muotoutumassa... Tänään puuhella on mannaryyni rapattu. Kun kerran pääsi vauhtiin niin tekisi mieleni rapata aivan kaikki...=)

Tämä on myös ilmoitus että yhä henki bloggaajassa pihisee. Toivon mukaan 1:1 elämässä tapahtuneet onnelliset muutokset ovat pysyviä ja ahdistus saa jäädä pois.

Joulukalenteri + luukut 1-2

Joulukalenteri saapui osissa pitkin syksyä. Osa paketeista tuli jo lokakuussa. Täytyy myöntää että on vaatinut enemmän kuin tahdonvoimaa etten ole aukaissut kaikkia sitä mukaa kun ne saapuivat. Minulla nimittäin on maailman surkein itsehillintä paketteja kohdatessa.Mutta siinä ne lepäävät kaikki avaamattomina, tai no kahteen kuikkasin ihan vähän. ;)

Luukku 1 tuli sitten avattua jo 31.11 klo 20, mutta onnittelin kuitenkin itseäni kuinka pitkälle selvisin. Ei jäänyt enää monesta tunnista kiinni. Sanna oli kätkenyt luukkuun tarjottimen, 2 taulua ja metalliset ottimet. Ne on niin ihanat, minä olen niin onnellinen. Taulujen aiheetkin sopivat niin uskomattoman hyvin lastenhuoneen tulevaan sisustukseen.

Luukku 2 Mariannelta avasin kun kello löi 00. Enkä joutunut tälläkään kertaa pettymään. Ensimmäisenä löytyi peili, sitten tulitikkulaatikosta keksipaketti, tuhannen ja yhden yön tarinat ja tyyny. Kulmasolmut varsinkin kiehtovat, kuinka ne onkaan tehty. (Erityishuomio Liisalle, kello on tätä kirjoittaessa 1.20, takaan ja vannon että odotin oikeaa päivää)

Nyt ei voi kuin toivoa että omat luukkuni ovat aiheuttaneet edes puolet näistä hykerryksistä mitä minä olen pörissyt.

Mannaryynirappaus ja maalia perään

Kuten edellisestä kirjoituksesta huomaa on Kassalan pintoihin iskenyt suuret muutos työt. Aloitin tukkimalla 3 ikkunaa. Tämän jälkeen raavin pinnan pilalle 60 hiomapaperilla. Tarkoitus oli hioa niin että kaikki punainen on poissa, mutta siihen olisi tarvinnut huomattavasti järeämmät aseet.

Syteen tai saveen, se oli mottoni taas tässäkin. Tärkeintähän tällaisessa uuden kokeilussahan on aina että otetaan pieni huomaamaton pinta, eli toisin sanoen Kassalan julkisivu. Vetelin siis ihan uudesta Erikeeper 1kg pullosta klönttejä pinnalle ja levittelin pensselillä. Joku 1-2mm kerros liimaa ja päälle kaadoin reilusti mannaryyniä. Puhtaalla pensselillä levittelin sitten joka paikkaan kuin argeologi kaivauksilla.

Olisi voinut mannaryynit loppua kesken, mutta onneksi omistan rikkaimurin. Rikkaimurin säiliön puhdistin suht huolellisesti ja sitten imuroin enimmät. Välillä meinasi imuri hyytyä ja jouduin turvautumaan isoon imuriin. Kunnes huomasin että rikkiksen säiliö oli ihan täynnä. Fiksua. Sitten vaan seuraavaan pintaan liimaa ja säiliööön imuroidut mannaryynit päälle.

Ja sitten sama toistona molemmille sivuille. Takaseinään en koskenut, siellä on turhan paljon valokatkaisijoita ja Kassalan kuuluu olla selkä seinää vasten.. Kävin liiman kuivuttua pinnat kunnolla läpi imurin harjaspäällä. Reilusti mannaryyni tippuilee ja aina koskettaessa pölisee. Voin kertoa että kyllä kulkeutuu mukana joka paikkaan.

Siellä missä minä olen villinä nuorison edustajana joskus himmaillut ja kouluja käynyt, on pitkä rivi korkeita kummallisen värisiä kerrostaloja, joilla kaikilla on nimi kyljessä. Hina, Kuula, Happo, Rumpu, Mylly, Kenno, Malmi, Kiisu, Nousu, Lyhty, Titaani (äidille kiitos nimilistasta, itse olin unohtanut). Vasta maalattuani ja nostettuani Kassalan pystyyn jäin kaipailemaan nimeä kylkeen.

 Lähikuvia vielä rapatuista pinnoista. Se on ihana.

Paras kun ei jää liikaa miettimään onnistuuko vai ei, senkun vaan mättää liimaa, ryyniä ja maalia. Tämä olisi voinut mennä niin monella tapaa pieleen, ja ollut pikkuisen hankala paikkoa enää. Onneksi kaikki meni kuten kuvittelin ja nyt minulla on ihana vaalean keltainen rapattu omakotikerrostalo.

Maalaukset on tehty hämärän aikaan joten voi olla jännä mennä huomenna katsomaan kuin jännältä se luonnonvalossa näyttää.=)

Muutoksen tuulet ja lisää lahjoja

Lisää synttäriswapin paketteja on tullut. Tanja laittoi tulemaan ihania jäätelöitä, vohveleita, cupcakeja, mandariineja, sieniä ja ja ja ja... KIITOS

 Jaanalta tuli lapsille lukemista. Ihanaa! Näitä meillä ei vielä olekaan.

Lahjat ovat ihania ja jossain vaiheessa sijoitan ne taloon, mutta nyt Kassala on suurien muutosten alla. Minuun iski totaali kyllästyminen 2 asiaan: talossa on liikaa ikkunoita ja ulkoverhous on karmea. Aloitin homman tukkimalla toisen sivun kaikki ikkunat, näin sain lisää seinätilaa lastenhuoneeseen, keittiöön ja eteiseen.

Tämän kaiken lisäksi Kassala on valtava ja punainen. Punainen vain korostaa sitä miten valtava rakennelma talo on. Tällä hetkellä talo on minun askarteluhuoneessani, mutta vuoden vaihteen jälkeen sille vapautunee tila oleskelutilassa. Vaikka minusta on kiva näperrellä omassa rauhassa, haluan että joskus joku näkee aikaan saannokseni. Mutta harva muistaa/ tietää edes kysellä talon perään. Huoneen vaihdon koittaessa on nykyinen väri liian hallitseva. Lisäksi haluan ulkopintaan betonikerrostalon tuntua. Tänään sain talon tyhjäksi, jospa huomenna hiomapaperi laulaa ja illalla saadaan rappaus pintaan.

Lisää lahjoja ja niiden sijoittelua

Paketteja on tullut 3 lisää!! =) Kyse on siis synttäriswapista, jonka satoa minä korjaan tässä kuussa. 4 tullut, 7matkalla.

Tanja H laittoi ihanan peilin. Peili on tehty itse ja reunoilla on ihana kuviointi. Ihanan romanttinen.

Minnalta tuli valtava paketti kaikenlaista ihanaa. Omenan palasia, kukka-aihioita, kartan, kirjoja, Domino keksejä, sokeria ja upean lasi joutsenen sekä oranssi kangas. Tässä riittää mietittävää ja tutkittavaa pitkäksi aikaa. Kankaasta heräsi heti ajatus yhden istuttavasta ihanan oranssista nojatuolista.

Sirpalta tuli vanhan aikainen radio; johdot ja kaikki nippelit ja nuppelit. Pakkohan sille oli pöytää kyhätä. IHANA!!

Pöydän tein bilteman tikuista, doloreksesta ostamistani valmiiksi sorvatuista tikuista sekä ruuvinkierteillä olevasta silmukasta (???).

Aina herää ongelma, kun minulla ei ole 1:1 maailmassakaan minkäänlaista sisustussilmää, niin kuinka ihmeessä saan kaiken ihanasti ja selkeästi esille. Mutta eiköhän minulla ole aikaa ja huoneita koettaa ratkoa tätä ongelmaa. Tekeeköhän sisustus suunnittelijat töitä 1:15??

Tuoleja

Kuten joku postaus sitten esittelin 4mm vanerista sahaamani käppyrän. Käyppyröitä päädyin sahaamaan 12kpl. Viime yönä sain lopultakin aikaiseksi liimailla osat yhteen 6 tuoliksi ja tänään maalailin. Maalailun päätteeksi hioin vielä pahimmat kuhmut ja kohmerot pois. Vielä ehkä saa jonkun kerran hioilla, mutta jääköön se tulevaisuuteen, sillä mielessä siintää jo muut asiat.

Ehdin jo miettiä tuolien maalaamista daalainsinisellä, keltaisella ja oliivilla mutta jotta tunnelma ruokahuoneessa säilyisi edes jonkseenkin rauhallisena päädyin lopulta kuluneen valkoiseen. 

Aika tiukasti istuvat pöydän ympärille. Liekko edessä suuremman pöydän teko vai ahtauden hyväksyminen. Toisaalta tuolit ovat ehkä hieman leveitä ja vanhoja, joten toiminee tälläkin pöydän pituudella.

Omilla kissoilla oli TAAS kerran kirppuja ja matoja, sen siitä saa kun pitää ulkokissoja. Mutta Strongholdista saa nukkekotiin sinisiä laseja.=) Siinäpä ehtymätön lähde kun kissat täytyy ainakin keväisin ja syksyisin hoitaa loisettomaksi.

VALMIS!! ja ensimmäinen synttäripaketti.. LOVE IT!

Eipä se luovuttaminen ollut sitten yhtään niin helppoa kuin kuvittelin. Enkä siinä onnistunut. Hinkkasin siis maton valmiiksi. Ihan heti en kyllä ristipistoja tee. Tai teen jos löydän tarpeeksi ihanan pohjakankaan, jotta ei tarvitse pohjaa kirjailla.

Varmaan 50-100 tuntia siihen meni, laskut menivät sekaisin jo kuukausi sitten. Ei taida lähteä tuotantolinjalle, nousisi hinta niin kovaksi. Kai se nyt edes näyttää siltä??? Päätynee olohuoneen matoksi.

Koska ristit on tehty ompelulangalla, eikä muliinilla, meinasi lattia kuultaa läpi. Siksi toiselle puolelle silitin harmaan tärkkikankaan. Aika hyvin se peittää kyseisin ongelman.

Lisäksi tänään saapui lopultakin ensimmäinen synttäriswappilahja, kolme erilliseksi paketoitua pienen pientä taidolla tehtyä tavaraa. Sai siinä huoli pyöreänä pyöritellä ja ihmetellä, minä niin rrrrrrrakastan näitä!! Kiitos Tuija!

Lisäksi pakettiin kuului myös upea lierihattu jonka Elina otti heti omakseen. En minä edes osaa kuvata mitään näin hienoa!

1 paketti täällä, 10 vielä matkalla. Tietää siis vielä paljonn levotonta hyppelyä kodin ja postilaatikon välillä.