Sipulit pistää itkemään ja muita massailuhommia

Taas on tullut yöllä istuskeltua ja massailtua. Käyttämäni massa on hyvin pehmeää ja reagoi iloiseen käsien kanssa. Eli löystyy mahdottoman nopeaa. Edes jääkaappi ei riitä kunnolliseen jähmetykseen, mutta valitus on nynnyille ja sitä vaan pitää tehdä parhaansa sillä mitä on.

Alkuun tein punasipuleita. Netin ohjeita tulkitsin miten sattuu, jolloin sisävärityksestä ei tullut aivan sellainen kuin piti. Mutta pikkuhiljaa alan oppia pikkuisia niksejä. Mies arvasi kääretortuksi. =(

Seuraavaksi nikkaroin sitten erilaisia omenoita, päärynöitä ja vesimeloneja. Vielä puuttuu viime silaus akryylimaalia ja laka päältä.

Käytin jossain vaiheessa täyteaineena sarjastani löytyvää vaaleanhaalean punaista, kunnes hoksasin että sehän on aivan makkaran väristä.

Ja sitten sipuleihin. Ne onnistuivat paremmin kuin uskalsin kuvitellakaan. NIksejä, niksejä. Tärkeimpänä se että kun tekee sisuksen värimaailmaa niin tekee tarpeeksi isoa, siitä on sitten helppo pyöritellä ohuempaa. Kuoria hifistelin yksi yö oikein urakalla. Pikkuisen turhan tummaa sävyä vaan käytin sipulia ajatellen, mutta mitä pienistä kun ei pienetkään meistä ja upia se on kuitenni!!! Ihan ITTE väkersin.

Alkaa pikku hiljaa täyttyä rasia massailemistani ruokatarpeista. Mutta onneksi ihmiset syövät niin monipuolisesti että eri ruokia saa kehitellä loputtomiin.