Pienenpienen virkkausta sekä yllätysvieraita

Liian pieni virkkuukoukku, ohutta lankaa, sihrusilmät ja ihan vähän omaa aikaa syntyy patalappuja sekä patahanska.

Patalaput olet virkannut yksinkertaisesti
1. 6ketjun rengas,
2. 12 pylvästä
3. 2 pylvästä joka toisen pylvään päälle tai sen mukaan mihin ympyrä alkaa kovertua
4. Langan vaihto, kiinteitä silmukoita joka kolmannen pylvään päälle 2
5. 3 tai 5 ketjusilmukkaa, piilosilmukalla joka toisen pylvään päälle (ripustuslenkissä 10 ketjusilmukkaa)
Jokaisen pylväskierroksen alkuun 3ketjusilmukkaa ensimmäisen pylvään tilalle. Kierrosten lopetus piilosilmukalla. Langanpäät olen päätellyt virkkaamalla niiden päälle. Viimeisen silmukan päälle tippa liimaa ja raa'asti vain lanka poikki.

Patahanskan tein jotenkin epämääräisesti pylvässilmukoilla

Tässä hanska jo Pirrellä käytössä, kovin on vielä tyhjät keittiön hyllyt:

Kassalassa on myös käynyt jättiläisiä kylässä. Autotalliin ilmestyy tasaisin väliajoin jättiläistonttu. Ilmeisesti etsii rauhallista nukkumispaikkaa ennen joulun kiireitä. Liekko Joulupukki lomattanut sesongin ulkopuoliseksi ajaksi? Kuvassa näkyy myös kädet jotka yltävät päivä päivältä korkeammalle.

Kirjoja

Inspiraatio kirjoihin iski, kun satuin juuri kohdalle kun Facebookin nukkekotiharrastajissa etsittiin kokeilijoita levylle (jonka nimeä en nyt muista). Mutta siitä enemmän kunhan olen kokeillut. Mukana tuli myös tarra-arkilla olevia kirjankansia. Nämä sain satutaiteilija Milja Talvikilta (http://www.miljatalvikki.fi/), kun lupasin vaihdossa lähettää jotain nukkekodin pientavaraa.

Otin esille kirjankansi tarrat (kaikki mitä niistä oli jäljellä puuronäpin iskun jälkeen), pinterestistä löytämäni kirjankannet, puhelinluettelon, liimapuikon, mattopuukon ja sakset. Taitoin puhelinluettelon voimakkaasti auki valkoisilta sivuilta ja leikkasin mattopuukolla irti 2 n.5mm paksua nidettä. Liimasin kannet liimasidonnan päälle ja leikkasin kirjanreunoja mukaillen irti. Lopputulokseksi pienenpieniä selattavia kirjoja, joissa ei lue mitään.=) 

Pinterestistä löysin myös Sleeping Beauty kirjan, johon kuului 3 sisäsivua. Leikkasin ja liimasin siitä kirjan näköisen.

Oli jo aiemmin unta odottaessa ja sen tuloa viivyttäessäni keksinyt ajatuksen kirjojen skannaamisesta. Nyt lopultakin minulle koitti mahdollisuus, siitä saan kiittää pojan kummitätiä sekä tietenkin poikaani kirjoista. Koska olen laiska, kirjan täytyi mahtua avattuna skanneriin. Kotoa löytyi Karoliina pieni kani, Värikkäät autot sekä Salama ja Ystävät. Skannasin kannet sekä jokaisen aukeaman. Picasalla käsittelin niin ettei kuvissa näy muuta kuin aukeama. Tämän jälkeen siirsin kuvat wordiin ja pienensin samankokoisiksi ja laitoin ne tiiviiksi jonoksi. Tulostin, leikkasin irti pitkän sisäsivukaistaleen sekä kannet, taittelin sisäsivuista "haitarin", liimaa, kasaan puristus ja kannet päälle. Aika söpöjä vaikka itse sanonkin, melkein luettavissa.

Tässä vielä hieman mittakaavaa:

Kummitytön talo

Minulla ja miehellä on 1 yhteinen kummilapsi, joka täyttää ensi kuussa 4. Jotta tyttö oppisi kummitädin tavoille, päätin tehdä hänelle oman rintamamiestalon. Ja pakotin miehen auttamaan. Talo tehtiin oikeaan 1:12 mittakaavaan, että jos vaikka isompanakin harrastus kiinnostaisi.

Talo on MDF-levyä, pohja vaneria, aivan kuten Kassalassakin. Minä arkkitehturoin, mittasin ja piirsin - mies sahasi. Sisäpinnat pohjamaalasin ennen kasaamista. Yhdessä kasattiin liimaten ja ruuvaten.

Valaistukseksi ostin IKEAsta LED-lamppuja. Sarjassa on 4 pyöreää "plafondia" ja yksi katkaisia. Katkaisin asennettiin talon ulkopuolelle. Johtosekamelska naamioitiin keittiötasoksi. Todella hyvä valoisuus talossa.

Seuraavaksi tapetoin sisäpinnat Tiimarin poistopyynnin papereilla sekä valkoiseksi maalaamallani pöytätabletilla. Maalasin tarkoituksella hieman hosuen, jotta puolipaneeli näyttäisi ajan patinoimalta. Lattiaan käytin samaa tarraa kuin Kassalassakin, myös kylpyhuoneessa on samaa marmori kontaktimuovia kuin omassani. Tässä vaiheessa vuodatin pieniä kyyneliä, etten halua luopua tästä talosta. Mies lupasi että kunhan olen saanut Kassalan valmiiksi/ 4 vuoden päästä voimme harkita rakentavamme minullekin rintamamiestalon. Portaat on bilteman- ja jäätelötikkua.

Alakerrassa on tilava tupakeittiö:

Yläkerrassa makuu- ja kylpyhuone:

Katto on saranoitu ja päällystetty vihreällä aaltopahvilla. Pihaan laitoin kaapiin unohtuneen akvaarion muovikasvin (porasin reiän, laitoin liimaa ja tungin kasvin varren sisään) sekä IKEAn tekokukkaa(ruuvilla suoraan alustaan). Nurmikkona on vihreää fleecekangasta. Talo maalattiin keltaiseksi.

Tässä luovutusvaiheen kuvat Aurinkopolku 4:stä:

Kalusteet ovat odottamassa laatikossa. Kalusteita tein itse, mutta löysin hyviä myös kirpputorilta. Mittasuhteet vaihtelevat 1:12 - 1;20, mutta jospa se ei haittaa. Kuvat siitä laitan kunhan olemme yhdessä sisustaneet.

Talon rakennus aloitettiin tammikuun alussa, välillä tehtiin tosissaan kahdestaan töitä, välillä pidettiin taukoa (elettiin muuta elämää), pikku hiljaa sisustaen ja edeten. 2,5kk siinä meni. Eikä ihan heti aleta vastaavaan projektiin uudelleen, eikä ihan kenelle tahansa. Nyt toivon vain kovaa leikintää ja hellävaraista käsittelyä uudelta omistajalta.

M olet kummeille todella rakas ja tärkeä!

Poikani uudelle serkulle

2.3 syntyi poikani kummitädille pieni tyttö. Halusin muistaa jotenkin eritavalla kuin muut. Vaikka yhtäaikaa onkin ollut käynnissä kummitytön talo ja Kassala, valmista tuli. Halusin tehdä vauva aiheisen roombox'n lyhtyyn. Mittakaava on suunnilleen 1:20.

Huonekalut rakentelin ja maalailin itse. Lisäksi tein paljon aionnassa olleita hommia, kuten kirjoja ja printtien taivuttelua. Mieheni tilaamasta massasta tein appelsiineja sekä tietenkin boxin asukkaan: vauvan. Vaikka välillä tuntui että usko ja aika ja kiinnostus loppuu, on aikaan saannos mielestäni upea.

Takaseinä on molemmin puolin paperoitua pahvia. Pinnasäky kahvi- ja hammastikkua sekä pahvia. Hylly bilteman sytyketikkua. Potkupuku on paperia, Tuttipullot ja appelsiinit massaa, 2 kirjan sisällä on puhelinluetteloa, kukka on 2yhteen liimattua kortin koristetta, pullo helmiä, nallen huovutin itse. Pamperspakkauksen tulostin ja taittelin, olkoon se ensimmäinen siitä kokeilusta. Suurin osa tavaroista on kiinnitetty hyllyy tacky wax'illa.

 Lelut on uunissa vierekkäin sulatettuja hamahelmiä, kirja on tulostettu ja liimattu kasaan. Sisällä 3 luettavaa sivua. Matto on kakkupaperin palanen. Kangaspakat tein liimaamalla kangasta pahvin päälle.

Viimeisenä eikä missään nimessä vähäisimpänä vaan tärkeimpänä: pikkuinen tyttö vauva:

Ystävänpäivän aikaan minä olin tärkeä

On niin ihanaa kun saa lahjoja. Varsinkin sellaisia lahjoja, jotka ovat erityisen mieleisiä.

Ystävänpäivän alla postilaatikkoon tipahti lehti ja nukkekotikokoinen työkalu. Kyllä siinä oli hymy korvissa asti, minulla on maailman paras ystävä! (Hänen ansiostaan tämä blogikin on olemassa).
KIITOS!

Myös mieheni osaa yllättää. Oli Ebayssa tullut vastaan erivärisiä uunissa kovetettavia massoja. 72 pientä eriväristä massapalasta 27eurolla. Oli tilannut. Ihana kulta. Ja sitten vielä patistaa minua muovailemaan ja askartelemaan, hoitaa kodin jotta saan rauhassa touhuta. Tykkään susta niin että halkeen!

Maaliskuun lahja

Maaliskuun juhlijalle tein hauki aiheisen ristipistotyön. Mietin pitkään kehystäväni työn, mutta lopulta päädyin lähettämään sellaisenaan. Jos vaikka ei ole taululle tarvetta, niin työstä voi tehdä myös esimerkiksi eteisen maton tms...

Nalleja

Oma projekti on ollut vähemmällä huomiolla sillä ainut yhteinen kummityttömme täyttää pian 4. Hänen lahja on vienyt hirmuisen osan harrasteajasta. Mutta siitä enemmän ensi viikolla, kunhan lahja on annettu uudelle omistajalleen.

Kuitenkin silloin tällöin olen kaivanut laatikosta huovutusneulan ja villaa. Hieman omaan taloon nalleja ja varmasti pois annettavaksi asti. Ensimmäisenä tein panda-nallen. Neulalla vaan tökkiessä musta tulee niin helposti toiselta puolen läpi luonnon valkoiselle puolelle. Mutta kyllä sen tunnistaa.

Seuraavaksi tein yksi värisiä variaatioita nalle-ajatuksesta. Mustalla loppusilaus kuonon päähän ja silmiksi. Oranssiin nalleen on vuodatettu luomisen tuskaa ja verta pitelevästä kädestä. Ei tarvitse kuin kerran kunnolla tökätä ohi - itseään sormeen- niin verta riittää.

 Toisenlainen jääkarhu. Valitettavasti villavarastossa ei ole valkoista niin jääkarhusta tuli sitten leikeissä likaantunut luonnon valkoinen. Tämän tein oranssin nallen jälkeen ja kuten kuvasta huomaa, sormen veren vuoto tyrehtyi nopeasti.=)

 Ja yhteen muistin ottaa vähän vertailupohjaakin nallen koosta:

Tässä koko karhujengi: