lauantai 30. elokuuta 2014

Pojan talo kohoaa kohti korkeuksia

Nyt kun olo alkaa olla melkein kuin ihmisellä päätin tarttua pojan taloon. Tämä kaikki ei ole tapahtunut tänään vaan viikkojen aikana varastetuilla hetkillä. Hieman tapettia, hieman kasailua, hieman liimaa ja sitä sun tätä, mutta tänään sain jopa siirrettyä kuvat koneelle.

Valaistukseen käytän bilteman LED-sarjaa. Kiinnitys on tarroilla ja ruuveilla. Osa ruuveista tulee läpi katon seuraavaan kerrokseen, mutta hion ne sitten aikanaan. Valoja hoksasin kokeilla vasta ne asennettuani, mutta onnekseni voin todeta että toimii.

 Ensimmäisessä kerroksessa olen tehnyt joitain muutoksia portaisiin. WC tiloista tuli turhan syvä ja koska tarvitsin paikan johon sijoittaa ylimenevät johdot tein wc takaosaan väliseinän, jonka taa mahtuu hyvin sijoittamaan koko sen johto härdellin.
 Myös tapettia on ilmestynyt pintoihin. Alkuun puntaroin mahdollisimman neutraalien värien kanssa, mutta päätin lopulta antaa itselleni täydet valtuudet räiskyä.=) Portaista tuli kuin tulikin keltaiset ja samaa sävyä päätin jatkaa lattiassa (biltematikkua). Yläkertaan johtavaan seinään valikoitui vihreää paperia ja portaiden seiniin aivan ihanaa oranssia lumihiutalepaperia. Vessan takaseinään pieni silaus pinkkiä. <3 Talon takaseinään mietin pitkään neutraalia hieman harmahtavaa hillitty kuvioista tapiseerausta, mutta lopulta päädyin kuitenkin vaaleanvihreään jossa on suuria kukkia (kuvan oikeassa yläreunassa).

Alakerran seiniä oli hieman hankala kasata, koska vaneri taipuilee. Lopulta ja liian myöhään hoksasin porata reiät hammastikuille ja käyttää niitä ruuvien asemasta. Toisaalta taloon tulee vielä ulkovuoraus biltematikuista, joten luultavasti siitä saan kaipaamaani tukea talon rakenteisiin.
Toiseen kerrokseen noustessa minulla oli jo hammastikkuporailu käytössä. Kutenkin pitkään mietin kuinka saan seinät pysymään pystyssä. Onneksi mieheni kävi ohimennen neuvomassa kuinka rakennellaan tukipilarit biltema tikuista. Reunimmaiset tikut on liimattu paikoilleen, koska ne tulvat jäämään siihen, mutta muut ovat vain tukena.

 Tämän näköinen tuotos kuivuu nyt keskellä askarteluhuoneeni lattiaa:
Ja voi sitä sotkua mikä sitä ympäröi.

perjantai 29. elokuuta 2014

Porkkanoita, viinirypäleitä ja banaania

Flunssan kourissa en jaksanut aloittaa mitään voimia vievää sahailua tai muuta suurempaa, mutta pakko oli päästä jotain tekemään ennen kuin säinät kaatuu päälle. Päätin keskittyä massailemaan syötävää. Netti pursuilee ohjeita, joita olen joskus katsellutkin.

Parhaimman ohjeen löysin googlaamalla making miniature food carrots, josta sitten klikkailemalla päädyin youtubeen ja löysin SugarCharmShopin (https://www.youtube.com/watch?v=NBF3a5DVrnI). Todella hyviä ohjeita. Komiat kynnet. Kun alkuun pääsee niin on helppo kyllä eksyä tunneiksi katsomaan. Pausea käytellen seurasin perässä. Hänellä on jotenkin tiukempaa fimoa, tai ainakin omani vääntyilee ja mutkailee terän alla. Mutta oman näköisiäpä tässä taisi olla tarkoitus tehdä..

Minun massoihin ei kuulu oranssia, joten oikeaa sävyä sai jonkin aikaa etsiä. Videolla käytetään myös liituvärejä, joita minulla ei ole joten päädyin käyttämään vanhentuneita luomivärejä. Ehkä hieman liikaa kiiltoa..?
Poikien mentyä nukkumaan massailin porkkanoita ja lukemattoman monta mitätöntä rypälettä (4 eri väriä), mutta päätin järkevänä säästää paistamisen aamulle. Ja voi sitä järjen määrää. Oikein oli yön aikana päähän pakkautunut. Ajattelin laittavani vajaa 120* ja laitoin 200*. Aivan järkyttävä käry muutaman minuutin polttelun jälkeen. Sainkin punajuuriporkkanoita ja kaninkakkaa. Jee jipii. (Laitetaan talteen)
Eihän siinä auta kuin tehdä kaikki uudelleen. Toinen kerta oli onneksi puolta nopeampi, kun ei tarvinnut Youtubea ja tunsin jo omia massojani sen verran että jätin nyhräämisen pois ja vetelin suurpiirteisesti. Ja tällä kertaa paisto onnistui. Väräit vähän kirkastuikin paistettaessa, viinirypäleiden katsoin olevan enemmän keltaisia uuniin mennessä, mutta pois tullessa olivat jo hyvinkin vihreitä.
Rypaleille tein toisessa pellillisessa rungotkin. Koska niin teki Youtuben kynsinainenkin. Niistä videoista minen tajua miten se pystyy tekee niin hienoa jälkeä ja niillä KYNSILLÄ!!???

Loppu onkin sitten rypäleiden liimailua. Onneksi olin tehnyt isompiakin ryppäitä, helpotti huomattavasti liimaamista runkoon.
Sitten ei muuta kuin maalaamaan. Kuvassa näkyy myös palaneita porkkanoita. Ihan kivoja... Kait.. Banaaneista nyt ole mitään sanottavaa, ohjeet on siellä netissä. Jonkin verran oikaisin ja suljettujen ulkonäkö ei kovin miellytä.
Lopuksi vielä lähikuva jossa näkyy porkkanoiden sisärakenne. Aika hienoo vaikka itse sanonkin.




keskiviikko 27. elokuuta 2014

Ostoksilla ja Merikeijulle hiukset

Niin vierähti tovi jos toinenkin. Meillä vieraili flunssa. Koko porukka nuhassa, kuumeessa, yskässä, hiessä, väsymyksessä, kiukussa ja mitä näitä nyt taas on. Koska en jaksanut mitään muuta tehdä kuin selailla nettiä, niin tulipa sitä sitten jotain ostettuakin.. Facebookin nukkekotikirppikseltä. Vielä on jotain postissa, mutta jo tulleet ovat olleet sitä luokkaa etä oksat pois ja mulle lisää..

Ostoksista intoutuneena päätin tehdä itsekin jotain. Illalla skannailin ruokalaatikoita, mutta minen ymmärrä miten yhden ja saman paperinipun voi kadottaa tuhat kertaa. Eli kun homma oli tulostus kunnossa kaikki tyssäsi siihen. Mutta eihän sitä siihen voinut lopettaa.

Jostain syystä olen tunkenut Merikeijua laatikkoon. Tekemäni nivellys ei ollut aivan niin kaunista katsottavaa kuin toivoin, ei se kyllä aivan toivotontakaan ole... Mutta.. Tänään lopulta kalusin ylimääräisiä fimoja pois taipeista, jotta saan ne liikkumaan paremmin. Ja ihan hyvähän siitä tuli. Olisi voinut olla parempi ja diipadaapaduupa... Ja sitten ei muuta kuin hiuksia päähän.

Takatukan toteutin hyväksi toteamallani tavalla. Kanttinauhaan vaan ompelukoneella hiukset kiinni ja liimalla kalloon. Tällä kertaa vein homman astetta pidemmällä ja ompelin kanttinauhan alareunaan ensin yhden sarjan ja sitten yläreunaan toisen sarjan. Lisäksi ommeltuani hiukset ensin keskeltä kiinni taitoin ne osoittamaan "alaspäin" ja nykäisin toisen sauman päälle.

Loput hiuksista kiinnitin tukkona Merikeijun pään päällä olevaan koloon. Eli sidoin ensin hiustukon suht tiiviiksi ompelu langalla. Leikkasin irti niin että toiselle puolen jäi pitkästi hiuksia ja toiselle puolen etutukkaa sekä koloon tungettavaa lyhyttä tukkaa. Liimalla asettelin hiukset jottei kaljuja läikkiä näkyisi. Sormet oli tässä vaiheessa niin liimassa että kameraan oli parempi olla koskemati. Lisäksi koska ompelukone oli jo siinä, tekaisin Merikeijulle college housut ja paidan. Todella hyvä ominaisuus paitaa pukiessa tuo irtopäisyys.
Ja nyt niihin tilailuihini. Raija Havulinnalta tilasin ruokahuone kalustoon, johon kuului tumma astia kaappi, pöytä, 4 tuolia ja ihan hirmuinen määrä kannuja sekä lautasia. Itsekin olin yllättynyt siitä kuinka paljon astioita tuli. Nyt on astioita useampaan taloonkin. Mukeja hieman vähemmän, mutta jääpähän jotain haaveiltavaa. Kuvaan laitoin nyt vain muutaman, sillä tämä kyseessä on vain väliaikaislavastus.
Raisa Kekiltä tilasin maton, donitseja ja whiskipullon. Voi kuinka söpöä ja pientä!!
Ja viimeisimpänä muttei ainakaan vähäisimpänä saapui tänään postissa Soile Touran itsetekemät säilykepurkit, metsäsienikori ja pullakahveet!! Miten kukaan osaa tehdä mitään tällaista!??! Minen käsitä. Ne oikiasti on niin pikkutarkasti tuhrattua, että ei sitä voi edes käsittää!

Kuvissa näkyvä lattia on poikani talosta, joka sekin on kaikkien muiden AD/HD projektieni tavoin kesken, suunnitteilla sekä odottamassa parempaa aikaa. Mutta ainakaan näin flunssan jälkihehkuissa ei voimani riittäneet sahailuun.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Portaat pojan taloon

Vaikka minä niin uhosin että pysyisin yhdessä huoneessa hieman kauemmin niin huomaa taas miten olen hypellä loikahdellut hommasta toiseen. On tullut Merikeiju hommeleita ja nyt uusimpana päätin rakentaa pojalle 2v tai joululahjaksi oman talon. Tavoitteena sukupuoli neutraali kasvatus ja kesällä mökkeillessä katsoin kun poika nautti suuresti kun sai siirrellä vanhassa Lundbyn talossani tavaroita ovista toisiin huoneisiin. Eikä aikaakaan kun hahmottelin suunnitelman. Puoliksi parkkitalo/autopesula/korjaamo ja puoliksi asuin rakennus. Mies ihmetteli piirrelmän nähdessään että parkkitalossako ne asuu?? No JUU-U tietenkin!
Koko ajatus lähti portaista. Merikeijun talo on sitten joskus se lopullinen taitojen näytös, ja sinne olen ajatellut portaiden alle wc tiloja. Nyt minulle avautui täydellinen tilaisuus kokeilla, erehtyä ja oppia uutta. Minä kun en lukemalla ole koskaa oppinut vaan kokeilemalla, mokaamalla ja miettimällä miten teen seuraavan kerran paremmin.

Tein kehikon wc/porras häkkyrää varten 4mm vanerista, portaina käytin bilteman sytyketikkuja. Portaiden alku on 5,5cm leveää ja loppo melkein 9cm. Bilteman tikkua apuna käyttäen erehdysten kautta sain sahattua melkein oikean kokoiset reunat. Talon valaistukseen olen olen ajatellut käyttää bilteman 4 pyöreän lampun LED-sarjaa, jolloin wc tiloihin ei riitä valaisimia. Joten sahasin seinään ikkunat. Jotain söpöä keksin vielä kolojen täytteeksi tai sitten en. (Taustalla näkyy liinavaatekaappi Kassalaan, jota joskus öisin käyn höylääämässä ja täyttämässä, hiljaisempaa hommaa kuin sahaus)
Ajatus mokia tuli enemmän kuin yksi. Porrastasanteiden olisi pitänyt olla 1-2mm kapeammat jolloin porras tulisi hieman yli. Tasanteelle halusin "kiertävän" portaan, jonka toteutusta jouduin miettimään hyvinkin kauan, mutta nyt sekin on ajateltu ja osaan ehkä myöhemmin toteuttaa vielä hieman hienommin. Mutta pointtina on se että leveämmältä reunalta portaan täytyy olla 2krt leveämpi kuin muiden portaiden.
Jonkinlainen ajatus katko kävi heti alussa, jolloin ilmeisesti ajattelin että koko portaikon leveydeksi tulisi 5,5cm, jolloin wc jäisi hyvin hyvin kapeaksi. Vian sai korjattua mutta takaseinään jäi leveä aukko. Mutta ei kolo komeassa...
Lopuksi mallailin vielä kaiteita. Kuvassa näkyy kohtalaisesti tason "kiertävä" porras. Koska minulla on varastossa pikku tuubeja eri värejä ja yksi iso tuubi keltaista, voitte vain arvata minkä värinen ihanuus näistä portaista tulee...=)
Kuten aina projektien jälkeen, istahdin ja mietin että tuon ja tuon jutun tekisin toisin. Ja jonain päivänä teenkin. Mies kävi katsomassa lopputulosta ja kuulemma portaista näkee että kehitys on ollut huimaa tässä minun rakentelussa. Itsekin tajuaa kun vertaa 2vuotta sitten tehtyjä Kassalan portaita tähän tuotokseen.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Ristipistoin eteisenmatto

Pitkästä aikaa pääti taas pistellä itseäni sormeen. Etsin netistä malleja mattoa ajatellen, sillä työtä pienessä matossakin on melkoisesti ja olisi hyvä nähdä hieman ennakkoon mitä tekee. Löysin sitten ihanan ristipisto ohjeen täältä: http://nilikentanminit.vuodatus.net/lue/2012/10/ristipistoja-3
Ja koska kirjoittaja oli luvannut jollekulle toiselle käyttää malliaan, päätin minäkin käyttää tätä mallia sillä niin ihana se on.

Vaikka Merikeiju on vielä osina ja talokin pelkästään ajatuksissa niin tein mattoa sinne. Kovasti saa kyllä tökkiä neulalla itseään sormeen. Jostain syystä minulla on pakkomielle tökätä itseäni vasempaan etusormeen, joka odottaa kankaan toisella puolen. Jännä oli huomata että kun teippaa sormen sitä suojellakseen, se nousee pystyyn ja halvaantuu täysin käyttökelvottomaksi. Laastari sormessa lamauttaa minulla sormen kuin sormen ja seuraava sormi siirtyy neulan alle. Tähänkin työhön on siis vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä. Onneksi reilun 8 tunnin tökkimisen jälkeen opin olemaan tökkäämättä itseäni sormeen.

Työhön kului Aida-kangasta ja ompelukonelankaa. Paremman täytön saadakseni käytin lankaa kaksin kerroin. Tässä vaiheessa txt kaverilta apuja: jatkaako vaalean ruskealla vai laittaa keskelle hieman ruskeampaa..
Minulla kului suunnilleen tunti kun täytin keskellä olevan ruudun ruskealla. Lisäksi esimerkiksi koko työn ympärillä oleva kierros vie myös reilun tunnin. Voin kertoa että hidasta hommaa.. Ihanan hidasta.
Seuraava kysymys lähti sitten täyttääkö vihreät vaalealla vai tummemmalla ruskealla. Onneksi luottoystävä vastasi mitä itsekin olin ajatellut.
Ristipisto matto
Lopuksi kiersin vielä työn 3kertaa ympäri. Hieman pyöristettynä laskeskelisin että tökin itseäni 20tuntia saadakseni tämän maton. Ja jottei tökkiminen loppuisi suunnittelen jo toista ainakin 3kertaa isompaa olohuoneen mattoa Merikeijun taloon. Jotain oikein ällöpinkkihärselöä, kunhan jostain ihanan mallin löydän.

Tarkoitus on hankkia yksipuolista tärkkikangasta, tärkätä se toiselle puolen ja leikata ylimääräiset kankaan pois. Maton kooksi tuli 7x10cm. Mutta nyt kello on nukkumaan menoaika.