sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Perhe Huoleton-Hutilus 1/2

Tänään Kassala sai oikeat asukkaat. Taloon muuttaa siis Birgitta "Pirre" Huoleton ja Jooseppi Hutilus sekä heidän lapsensa Reino Huoleton-Hutilus.

Monta yötä mietittyäni päätin että tänään on se päivä, kun kokeilen miltä tuntuu Fimo. Hyvin olin yllättynyt miten muovailuvahamaista ja helposti muokattavaa Fimo on. Taitaa pian iskeä kuume massailla muutenkin. Mutta jostain täytyy aloittaa. Koska nautin haasteista ja talo on kaivannut asukkejaan jo pitkän aikaa, tein ensimmäisenä Pirren ja Joosepin.

Päätin tehdä foliosta päille muotin ja siihen päälle muotoilla ihonväristä Fimoa. Tilannut olen kaksi pakettia, sillä luulin että kulutus on paketti/ tyyppi. Jotta osien yhdistely olisi helpompaa, taitoin rautalankaa kaksinkerroin laitettavaksi osien sisään.

Kuvan reunassa näkyy Reino vauva, jonka olen joulukuun alussa ostanut. Reino on Adorable Minies-sarjasta. Reinoa oli liimattu kasaan, siksi olen tähän mennessä puukottanut jalat ja kädet irti ja vetänyt takaisin kasaan rautalangalla. Mietinnässä on kuitenkin että leikkaisin irti kädet kyynärpäästä ja jalat polvesta, heittäisin pois keskiosan ja kasaisin kuten muutkin asukkaat.

Hahmojen muotoiluun käytin sormia sekä hammas- ja grillitikkuja. Ja sitten ei muuta kuin rohkeasti Fimon kimppuun. Ensin tein päiden pohjat, niiden hetken aikaa jähmettyessä jalat ja kädet. Tärkeää oli huomioida että Jooseppi on lapiokäsi, Pirren koetin pitää sirompana. Kädet taivutin grillitikun ympäri, jotta tyypit pystyvät tekemään kantamishommia ja pitämään jotain käsissään.

Ollessani melkein valmis, päätti mieheni sekaantua ja kertoa että kumpikin näyttää ihan Kekkoselta. Joosepille tämä on sallittua, mutta ei Pirrelle. Asiantunteva kommentti oli että naisten nenä on kapeampi varresta ja huomattavasti pienempi. Eli uunin lämmetessä, Fimon luistaessa sormissa koetin kaikkeni jotta Pirrestä saadaan naisellisempi. Ja sitten vain kuumaan (110*) uuniin 30min. Koko paistoajan hypin vieressä kuin pikkutyttö ja osoittelin ukkoja. Kuin onkaan hienoja.
Tietenkään meillä ei ollut vaaleaa peruukkia, joten jouduin kauppareissulle. Hyvä etten omaa tukkaani alkanut leikkeleen. Mukaan tarttui Bisonin liimaa, vaalea lettilisäke Gina Tricoosta ja omalle perheelle ruokaa. Kotiin tultua puhkuin intoa niin että meinasin haljeta.

Sitten vaan nopeasti yhdistelemään osia ja rakentelemaan vartaloa rautalangasta. Ensin tein Joosepin, mittaa Joosepille tuli 12,5cm. Kassalan ovien korkeus on 13cm, siis Jooseppi on pitkä mies. Sitten oli aika kasata Pirre. Tässä vaiheessa on mahtava huomata että Joosepilla on Pirren pää. Revin minkä pystyin (1cm) ja leikkasin pään irti torsosta sekä poistin 5mm kaulan Fimoa. Onneksi miehelläni on halu sekaantua harrastukseeni, ja hän liitti lyhyen päässä kiinni olevan rautalangan pitkään pätkään rautalankaa. Liittimellä jota en edes tiennyt olevan olemassa. Pelastus!! <3
Joosepilla on syntyjään oikea käsi pidempi ja Pirrellä vasen. Vartalon rangan siis väänsin rautalangasta ja pehmikkeeksi laitoin sideharsoa. Tuskaillessani Joosepin tukkaa ja partaa, sekaantui mieheni jälleen. Olin siis leikkaamassa vaalean ruskeasta lisäkkeestä lyhyttyä sänkeä, kun pöytään tuotiin partakone. Sieltä löytyi ihanaa lyhyttä parran pätkää, jota riitti Joosepin leukaan ja läikittäin päähän. Olin jo tyytymässä siihen että Jooseppi kaljuuntuu, mutta mieheni ajoi partansa ja niskavillansa. Siitä riitti sitten koko ukon pääkarvoitukseen.=) Bison oli tässä vaiheessa turhan hankala kiinnitykseen, joten käytin tuttua ja turvallista puuliimaa.
Pirren takatukan liimasin lettilisäkkeestä tupsu kerrallaan. Tässä työssä käytin Bisonin yleisliimaa, jota sormenpäissäni on yhä. Takatukkaa liimaillessa tajusin että pääly hiukset tulevat sillä tyylillä typerän näköiseksi. Kaivoin siis esiin ompelukoneen ja kanttinauhaa. Ensin ompelin hiuksia kiinni yhdestä kohtaa, mutta koska lisäke on melko jäykkää olisi tukka jäänyt töröttämään kummallisesti pystyyn. Pirrellä on siis kaksi jakausta. Jonkin verran piti vielä lopuksi laittaa liimaa jotta hiukset osoittavat maata kohti. Mutta hyvä siitä tuli.

Jokin tökkii Bloggerissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti